sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Kevätpäiviä Asikkalassa ja keittiön kaapistoja

Sisärakennustyöt: Mika Piipponen ja Jyrki Taimisto
Sisustusverhoilu: Mika Remes

Asikkalassa 21.-22.3.2016
Kaksi autoa pakattiin täyteen työkaluja, sisustusmööpeleitä, reippaita sisustaja opiskelijoita ja puikkoihin hyppäsivät mikat x2 :D Vipuselta startattiin kohti asikkalaa auringon paistaessa täydellä teholla jo kello 8:30, tarkoittanee myös sitä, että kohti kevättä mennään kohisten!



Pientä hienosäätöä olisi luvassa kahdelle päivälle (pieni hienosäätö = ihan täyttä duunia, hikeä ja ärräpäitä mutta mitä mahtavin porukka pelasti jälleen tuskan ja epätoivon hetkillä)
Osa porukasta jäi ylätalolle ja osa matkasi saunapolkua pitkin saunarakennukselle.
Päiviin mahtuisi keittiökaapistojen ovien paikoilleen laittamista, huonekalujen kasaamista, valaisimien asennusta, pieniä paikkamaalauksia..lista on aina loputon kun kohde alkaa valmistumaan ja silmä kiertää kriittisellä katseella uutta! Näyttää valmiilta mutta..tämän tunteen tietää jokainen joka on edes kerran remontoinut tai uutta rakentanut. Loppusuoralla tulee tunne, ettei tämä valmistu koskaan!
Omat päiväni kului saunamökillä keittiön kimpussa!

Yhden mokan uskaltanen paljastaa, sillä olin yksi osa syyllinen tähän ;) ja voin myös kertoa, että tulen aina tästä lähin muistamaan..varmista, varmista ja vielä kerran varmista! Jos ovi syystä tai toisesta ei ole paikoillaan ja vetimen reiät tulee porata, VARMISTA että poraat reiät oikeaan päähän ovea!!! Meille fiksuille kävi viimeisen oven kohdalla niin, että varmistimme saranoiden olevan oikealla puolella kylläkin mutta jostain syystä kolmen naisen aivot eivät kääntäneet ovea mielessä oikein päin ja yllätys yllätys yhteen kaapinoveen reiät tehtiin kaapin yläosaan. Se tunne, kun tajuat viimeisen reiän mennessä läpi ovesta jahuomaat, EI HELVATA! Tai opettajan ilme kun hänkään ei tahdo uskoa mokaa, ennen kuin ovi nostetaan paikoilleen..taisi siinä opettajakin olla jonkin asteisessa shokkitilassa! Koululla siis kittailtiin päivän päätteeksi! >:(

Ovet ja vetimet alkavat olemaan kuta kuinkin paikallaan



                     
Peitelevyä vaille

Yläsokkeli uupuu


Edellisistä vastoinkäymisistä ja ongelmaratkaisuista selvittyämme, pähkäilin vielä paikoilleen uunin alle tulevan peitelevyn kanssa. Jälki ei ollut mitä parhain levyn sisäpinnalla mutta tässä vaiheessa, sisäpintaa ei lasketa, se jää piiloon :) Ensi kerralla en käytä pinnoitettuun MDF:än messinkiruuveja jos kiinnitys tulee piiloon ja pidän huolen vaikka itse, että mukaan tulee tarpeeksi pieni puuporanterä aloitusreikien tekemistä varten..

Salpa kiinnitetty ensin kiinteään osaan..vaikka aivan aluksi
tunaroin huonolla menestyksellä vastakappaletta peitelevyyn.
Onneksi tilanne oli vielä korjattavissa, itseasiassa helpostkin,
vaikka kuvassa homma näyttää jo katastrofaaliselta!
Uskokaa tai älkää mutta levy on suorassa!
(kuvakulma hämää) :D

Päivien piti olla viimeiset asikkalassa mutta tekemättömien töiden lista siis on loputon ja palaamme todennäköisesti vielä kevään aikana huudeille. Tällä erää tämä oli tässä!

Ahti jäi järvelle bassoja paukuttelemaan kevätauringon helliessä järvenjäätä..Aurinkoisia kevätpäiviä itse kullekin Remontti-Reiskalle ja Reetalle <3

Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyi myös Sisustusverhoilu ja haikeissa tunnelmissa heipat heitettiin Mika Remekselle, joka jaksoi tsempata myös meitä, ei niin verhoilusta kiinostuneita hyvään lopputulokseen!



Ikkuna asennus

Sisärakennustyöt 
Opettajana Jyrki Taimisto


9.3.2016 päästiin siihen vaiheeseen, että opiskelijaboximme kaipasi valoa ja sitähän saadaan ikkunoista. Uusi tuttavuus ryhmälle oli opettaja Jyrki Taimisto. Aamupalaverissa kertailtiin ennestään opittua ja mieliin tuli palautettua rakennuspiirrustus tunneilta tuttuja asioita. Mutta uutta tietoa sateli niin, että muistin avuksi oli otettava kynää ja paperia!


Palaverin jälkeen käväistiin sulattelemassa uutta tietoa kahvikupposen ääressä, ennen varsinaiseen työhön tartuttuamme.
Rullamitta taskunpohjalta jälleen käyttöön ja mittailemaan ikkunalle paikkaa. Viivat vatupassiin ja muutama käytännön niksi opettajalta.
Timpurinsahalla piirrettyjä viivoja pitkin, suoraa apurimaa apuna käyttäen ei sahausjälki voi olla kuin LOISTAVA!


Vasemmalla: Ikkunan paikka piirretty mittojen mukaan.
Oikealla: Alareuna jo sahattu. Toista pitkää sivua vasten asetettu apurima,
ruuvinreijät tulevat jäämään ikkunalistojen alle

Siitä kun seinänaapuri vielä oman seinän puhkaisee,
 niin työkalujen lainaaminen ei enää helpompaa voi olla!
(Keskellä oleva puu on seinärakenteen koolaus ja
poistuu kyllä aikanaan )
Kaikki nippelitieto ja vinkit muistiin :)
Ikkunakarmeille tukea, kertopuusta

16.3. Ikkunakarmien valmistus




Teoriassa..
..ja pieniä vinkkejä sekä muistisääntöjä!
 Sydän- ja pintapuun ero
Seinien runkorakentamisessa tehtiin loveukset käsipelillä, kuin kirvesmiehet konsanaan. Ikkunakarmeihin loveukset tehtiin tällä kertaa koneellisesti. 
Pyörösahan terä asetus 2cm terää näkyvillä ja vannesahalla pala irti. Loveus tehty sydänpuun puolelle, jolloin karmin sisäpuolelle jää sydänpuu.


Pyörösahalta..
..vannesahalle
Loveuksiin porattu 5mm puuporanterällä läpirei'ät. 100mm välein samat 5mm läpireiät ja 13mm halkaisijalta/20mm syvät reiät karmiruuveja varten. Karmien kiinitys kahdella ruuvilla, pitkien karmien päistä ylä ja ala karmeihin. Pitkiltä sivuilta kolmella ruuvilla tukirakenteeseen.
Todettiin että käsiporalla homma sujui pylväsporaa nopeammin..ihan vaan pienenä vinkkinä!

Karmiruuveille reikiä
Rungon ja karmin väliin jätettiin 10mm asennusvara.
Asennus tapahtuu kiilojen avulla vatupassiin ja
kiinnitys karmiruuveilla
               
Listoitus
     
         
Kerran maalattuna ja pienoinen korjaus
vasemmassa yläkulmassa

torstai 10. maaliskuuta 2016

Erikoistekniikat Kivenmukailu (Marmorointi) - YELLOW SIENA

Maalauksen erikoistekniikat
Opettaja Carita Kaalikoski


Kivenmukailussa käytettäviä työvälineitä ovat:
  • luonnonsieni
  • häivytin
  • suonistimet
  • pienet kärkisiveltimet
  • säämiskä
  • hakkuri ja
  • kumilastat
työvälineissä mielikuvitus on rajana, kokeilemalla löytää mielenkiintoisia työvälineitä ihan läheltäkin elinympäristöstämme!

Väriaineita:
  • keltaokra
  • punaokra
  • luonnon terra ja poltettu terra
  • kromikeltainen
  • kromioksidivihreä
  • kromihydroksivihreä
  • veronan maavihreä
  • vihreä umbra
  • italianpunainen
  • caput mortuum 
  • lamppumusta ja luumusta sekä
  • sinkkivalkoinen
Marmorointi onnistuu VAIN kunnolliselle pohjalle. Tee siis pohjatyöt hyvin! Pohjan on oltava tasainen, maalaukset välihiontojen jälkeen öljy- tai alkydimaalilla, siveltimellä tai tasoittimella. EI telalla, pohjamaali ei voi olla lateksimaalia! Viimeinen pohjamaalin väri määräytyy sen mukaan mitä kivilajia mukaillaan.



Vasemmalla: PORT D'OR
Oikealla: SIENA
SIENA

Työvälineet:

  • tasoitin
  • säämiskä
  • häivytin
  • luonnonsieni
  • terävä kärkisivellin ja
  • litteä taiteilijansivellin
Valkoisella alkydimaalilla pohjamaalattu pahvi
















Maaliaineet:
  • maaliöljy
  • valkoinen pohjamaali
Jauhepigmenttejä:
  • vaalea ja tumma keltaokra
  • punaokra
  • luumusta
  • veronan maavihreä ja
  • caput mortuum
Suonistusmaali sekoitetaan öljystä ja vaaleasta keltaokrasta, siveltimen vetojen ei tarvitse olla nyt yhdensuuntaisia. Tasoitus säämiskällä minkä jälkeen häivytetään.
Öljyllä, tummalla keltaokralla ja punaokralla hahmotellaan suonistusta maalaten siveltimillä.
Suonistus häivytetään (voidaan käyttää häivyttämiseen myös säämiskää tai sientä).
Annetaan värin kuivua, minkä jälkeen työ on valmis ensimmäiseen lakkaukseen.


Maalattua suonistusta.

Seuraavassa vaiheessa maalataan öljyllä ja pigmenteillä tummia suonia sekä tummia suonia. Korostetaan myös edellisen kerroksen alueita eri värisin häivähdyksin (maavihreää ja caput mortuumia hyvin vähän!)
Ennen kuin suonistus kuivahtaa täysin se töpätään tärpättiin kostutetulla ja kuivaksi puristetulla sienellä ja häivytetään.

Jos pinnan haluaa kiiltäväksi sen voi vielä lakata.
(kuvan yläreunassa näkyvä pohjaväri on
seuraavaan mukailuun - PORT D'OR)



PORT D'OR

Työvälineet:

  • lakkasivellin
  • säämiskä
  • kumilasta
  • kapea kärkisivellin ja 
  • luonnonsieni

Maaliaineet:
  • kalja 
  • maaliöljy sekä 
  • valkoinen pohjamaali
  • tärpätti

Jauhepigmenttejä:
  • vaalea keltaokra
  • punaokra
  • italianpunainen ja 
  • lamppumusta
  • Tuubiöljyvärejä; keltaokra ja sinkkivalkoinen
-Valkoisen pohjamaalin yli maalataan kaljalla, vaalealla keltaokralla ja punaokralla ohut kerros väriä ja kuvioidaan epätasaiseksi säämiskällä. Värin kuivuttua se lakataan.
-Mukailtava pinta sivellään mustalla öljylasuurilla (öljyllä on pitkä kuivumisaika, joten seuraavan vaiheen voi tehdä rauhassa). 
-Mustalle lasuurille tehdään suonistus kumilastalla, pyyhkien pohjaväriä näkyviin. Mustan värin kuivuttua työ jälleen lakataan.
-Lakan kuivuttua työ laseerataan ohuella kerroksella maaliöljyyyn sekoitetulla italianpunaisella jauhepigmentillä (pigmenttiä käytetään hyvin vähän). Lasuuri kuvioidaan säämiskällä rullaamalla ja sitten tärpättiin kastellulla luonnonsienellä. EI häivytetä!
-Suonistuksen reunoja voidaan vielä tarkentaa kärkisiveltimellä, keltaokran sekä keltaokran ja valkoisen sekoituksella.





Erikoistekniikat Mahonki

Maalauksen erikoistekniikat
Opettaja Carita Kaalikoski



Tätä kirjoittaessa olemme jo suorittaneet maalauksen erikoisteekniikat ja tunnit ovat meidän osalta ohi. Tuntien rajallisuuden vuoksi paljon jäi vielä kokeilematta mutta tieto siitä mitä kaikkea mahdollista voikaan saada maalaamalla aikaiseksi on sekin jo jotain. Pieni aavistus ja tuntuma kuitenkin saatiin myös konkreettisesti mukailumaalauksesta ja luulenpa, että palaan vielä näihin kokeiluihin ja ehkäpä vielä lisäoppia hakien..
Mutta siispä tämän asian ytimeen..Mahonkiin!


Työvälineet Mahongin mukailuun:


  • tasoittimia
  • piiska ja
  • mahonkisuonistin

Aineet:

  • kalja
  • punaokra
  • poltettu terra
  • caput mortuum ja 
  • luumusta

Sävyltään mahonki voi olla vaaleanruskeaa tai tumman punaruskeaa tai kaikkea niiden väliltä, riippuen mitä lajia mukaillaan. Yleisin sävy mahongin mukailussa on hieman punaiseen vivahtava lämpimän vaaleanruskea.

Mukailu tehdään
 vaaleanpunaisen pohjamaalin päälle

Aluksi maalataan yhdensuuntaisin siveltimenvedoin (tasoittimella) punaokran sävyinen lasuuri (huomaa isoa pintaa ootrattaessa, että seuraava vaihe tulee tehdä märälle pinnalle). Jos mukailuun halutaan tehdä sydänpuukuvio, se hahmotellaan tässä vaiheessa!
Pohjalasuuri suonistetaan märkänä, mahonkisuonistimella, kaljan ja poltetun terran avulla ja piiskataan pystyyn ja sen jälkeen vielä poikittain.
(Mahonkisuonistimen voi tehdä myös itse tavallisesta tasoittimesta leikkaamalla siihen lovia. Yllä olevassa kuvassa lovettu 70mm tasoitin)
Kiiltävä lakka ja lakan kuivuttua kevyt välihionta.

Jälkisuonistus tehdään mahonkisuonistimella: Kalja, caput mortuum ja luumusta, pigmenttejä ei tarvitse sekoittaa toisiinsa. Suonistuksen ollessa vielä kostea tehdään kevyt pystysuuntainen piiskaus.


Ennen loppulakkausta

Loppulakkaus tehdään ensin kiiltävällä ja sen jälkeen vielä puolikiiltävällä- tai himmeällä. 
Tämä ei kuitenkaan ole täysin orjallista. Oman mukailun olen käsitellyt ensin maaliöljyllä (pitkä kuivumisaika, minimissään vuorokausi) ja viimeisen silauksen sellakalla, joka myös kuivatti viimeisenkin nihkeyden maaliöljyn jäljiltä.


vasemmalla: Sydänpuukuvio
oikealla: Tavallinen suorasyy 
(viilupintaa kutsutaan tavallisesti sapelimahongiksi)

Kotelointia

Sisärakennustyöt
opettajana Mika Piipponen



Oletetaan että meillä on pinnassa kulkeva putki, joka on saatava piilotettua..Koteloidaan se!
Koteloinnin rungolle ei määrätty tässä harjoituksessa sen kummempia mittoja kuin, että putken on sovittava koteloon ja yläpäässä on huomioitava putken muuttuva suunta (käännös) ja sen tarvitsema tila. Putken halkaisija on 170mm, eikä sitä ole tarkoitus eristää.

Pitkät rimat olivat kieroja kuin korkkiruuvit ja niiden suoristamien ei ollut helppo juttu! Pientä hienosäätöä ja armottomasti eri pituista pätkää ja kiilaa asettamalla sain kuin sainkin lopulta kotellon rungon vatupassiin :)




Runkoa alapäästä tuettuna
Keskirima kiinnitettynä
välikappaleisiin
Kotelon runkoa, vielä tässä vaiheessa
mutkallaan joka suuntaan
Välikappale suoristamassa runkoa
Pieniltä havereilta ei vältytty!

Ylä kotelon päätin tehdä "maankamaralla" ihan pelkästään ergonomisista syistä! Kotelon olisi toki voinut tehdä suoraan paikalleenkin.

Kotelon alarunko ja päätyrunko kiinnitetty
toisiinsa kulmaraudoilla

Pientä pähkinää purtavaksi tuli vaiheessa kun yläkotelointi piti kiinnittää seinään. Ongelma ratkaistiin tässäkin kulmaraudalla. Mitoitus on tehty niin, että seinään kiinnitys kohdistuu seinärungon yläjuoksun kohdalle ja näin kiinnitys on vahvempi.

Yläkotelo kiinnitetty pitkiin rimoihin
kahdella kulmaraudalla
Kotelon levytystä

..ja loppu oli jälleen tuttua, tasoitteen kanssa turaamista!
Nyt jos koskaan tuli harjoiteltua kulmien ja nurkkien paklaamista. 

Ihan tyytyväinen lopputulokseen,
olihan se varsinainen palapeli
ja välistä aivopähkinä!
Ulkonurkkaan metallivahvikkeista saumanauhaa

Kaiken jälkeen lupa myönnetty..
..pohjamaalaukseen!

Näiden päivien jälkeen niska-, hartiaseutu huusi hoosiannaa, koko keho oli saanut päästä varpaisiin puhtaan valkoisen puuteripölyn ylleen, hengityssuojaimista huolimatta hiontapöly oli tunkeutunut ylähengitysteihin kun tauti, monen tuskastuneen huokauksen, virheiden ja ongelmien kautta..paljon uutta oppineena, pirskatin tyytyväinen lopputulokseen ja OMAAN kädenjälkeen!

VALMIS!


Taistellaan tasoitteiden kanssa

Sisärakennustyöt
Opettajana Mika Piipponen


Pohjatyöt! Tämä tulee tietämään paljon, p-a-l-j-o-n; tasoite laastia, ärräpäitä, hiontaa ja taas tasoittetta, turhautumista ja lisää hiomista. Nyt harjoitellaan tasoittamista ja todetaan, että pohjatyöt on kaiken A ja O.

Ensimmäisen seinän sauman tasoittaminen onnistui kuin oppikirjoissa tai sitten se oli vain aloittelijan tuuria ;) Ja tietenkin asiaa helpotti sauma, joka oli gyproclevyjen ohennereunojen kohdalla. Saumanauhankin onnistuin saamaan hyvin kohdilleen ensimmäisellä yrittämällä. Tasoitteen kuivumista odotellessa pistin hihat heilumaan ja siirryin toiselle seinälle.. Alku jälleen hyvä 10 mutta mitä kummaa!? Saumanauha alkoikin kupruilemaan :( nauhan alle ilmestyi ikäviä ilmakuplia! Opintojen alussa oleva opiskelijakin tiesi, että tämä ei varmastikaan kuulu nyt asiaan. OPETTAJAAAA! 1 nauhan voi ottaa kokonaan vielä pois, sillä tasoite ei ole vielä täysin kuivunut tai 2 ilmakuplan puhkaisee, viiltämällä siihen mattoveitsellä viillon. Päädyin vaihtoehtoon kaksi ja pienen fixailun jälkeen tilanne näytti taas olevan hallinnassa.

Ensimmäinen tasoitenauha

Lähes nappisuoritus!

Aloittelijan tuuri on näemmä rajallinen..
toinen sauma ei mennytkään enää niin hyvin.

Tasoitetta tuli sitten kuitenkin lätkittyä pintaan reilunlaisesti ja nämä tuotokset saivat jäädä odottamaan seuraavaan päivään. Iltapäivän puhteiksi hyökkäsin nurkkien kimppuun.
Ulkonurkassa käytettiin tähän harjoitus kohteeseen tavallista saumanauhaa (ilman metalli vahviketta). Ulkonurkkaa oli vielä ihan mukava tehdä ja se sujuikin ilman suurempia epätoivon hetkiä mutta sisänurkka..
Tekniikkaa ei meinannut sisäistää millään, helpoltahan tämäkin taas näytti kun sen teki joku joka osasi. Itsellä tähän meni aikaa nyhrätessä ja sählätessä. Sisänurkalle päättyi muuten se päivä..fiilis oli, lamaantunut!

Ulkonurkka/-kulma

Saumanauha sai tasoitteen päälle
 seuraavana päivänä.

Ehkä itselle haastavinta oli ulkonurkan kanssa ja määrittää oikea määrä tasoitetta, ettei seuraavat viikot olisi mennyt hioessa :) Millään en meinannut saada tasoitetta "häivytettyä" nurkalta seinään päin.



Sisänurkka ennen tasoitetta ja saumanauhaa


..ja jälkeen


Jottei uusi päivä olisi tylsä päätti opettaja, että tehdäämpä vielä muutama kiva paikkaus harjoitus. Eli tiedossa olisi lisää pakkelointia >:(
Ei muuta kuin vasarat heilumaan ja reikää seinään!

Gyprocseinän paikkausharjoitus osa 1

Kyllä teki pahaa iskeä vasara seinään
usean päivän tasoittamisen ja hiomisen jälkeen

Reikää vielä vähän suurennettiin ja viillettiin reilun kokoinen pala gyprocia pois, jotta reiästä saatiin seinän sisälle ujutettua tukikappale paikkausta varten. Tukikappale kiinnitetty gyprociin kahdella gyproc -ruuvilla.

Pahaa jälkeä


Tukikappaleen keskellä oleva pitkä ruuvi helpottaa asettamaan tuen oikealle kohdalle varsinaisen kiinnityksen ajaksi. Pitkä ruuvi on vain väliaikainen.

Seinän sisälle laitettu tukikappale,
paikkaa varten

Reijän mittojen mukainen paikkapala lohkaistu gyprocista ja asetettu paikoillen painaen seinän sisälle laitettua tukikappaletta vasten ja ruuvattu (tässä tapauksessa) kahdella ruuvilla kiinni. Tämän jälkeen paikattu kohta tasoitettiin ja hiottiin muun seinäpinnan mukaisesti.

Paikka

Gyprocseinän paikkausharjoitus osa 2 (vale puskusauma)

Olimme alussa onnekaita kun aloitimme seinien asennukset ja sauma kohdissa pystyttiin hyödyntämään reunaohenteita. Harjoiteltiin siis vielä valesaumoilla kuinka onnistuu puskusaumojen tasoitus. Muutama pitkä viilto seinään ja tasoittelemaan.
Opettajan mielestä oli oivallista tehdä nämä viillot sitten siihen vielä ehjään seinään. Tässä kohdin sydän itki jo verta ;)

Valepuskusauma, jossa terävät reunat viistetty
helpottamaan sauma-aineen tasaista levittämistä.

Ja tästä eteenpäin taas edllisten oppien mukaan: tasoite, nauhoitus, tasoite ja hionta.

Kaksi valepuskusaumaa nauhoitettuna


Riittävän kuivumisajan jälkeen nauhojen
peittämin tasoitteella ja loppu hionta

Lopulta seinät olivat siis pystyssä ja hyväksytysti sähkörasioiden paikat kohdillaan, saumat tasoitettuna ja reijät paikattuna. Monen työtunnin jälkeen olin saanut aikaiseksi kaksi seinäkettä ja erittäin hyvällä mielikuvituksella siinä voi nähdä pienen opiskelijaboxin alun!  :D

Lisää kuvateksti
Seuraavassa kotelointia..