Leikkuulauta-Liimapuulevy..Puun eläminen ja liimaamisia

Tutustutaan hieman eri puu lajeihin, tosin hyvin pintaraapaisuna. Kurkistetaan kuoren alle ja tutkaillaan hieman puun syitä ja vuosirenkaita sekä mietitään puun elämistä kosteus vaihteluiden seurauksena, sillä kuollut ja kuivattu puu "elää"!
Laajennetaan myös käsitystä muutamasta työkoneesta ja lopuksi hallitaan niiden käyttö.

Aloitetaan kuitenkin teoriasta ja hieman piirrellään..

Aluksi käytiin läpi vähän teoriaa

Leikkuulauta tulee kokemaan kovia, joten puulajin valitsemisessa on hyvä tietää myös jotain sen kestävyydestä ja ominaisuuksista. Kestävämpiä puulajeja leikkuulaudan valmistukseen olisi mm. Tammi, Pyökki ja Kirsikka puu. Myös lämpökäsiteltyä koivua voi hyvin käyttää kyseiseen tarkoitukseen.
Ja itsehän valitsin kaikesta huolimatta KOIVUN! Pientä koristeellisuutta lähdin hakemaan ohuemmilla sivusoiroilla, joiksi valitsin lämpökäsitellyn koivun.
Koivu on ominaisuuksiltaan tiivistä, tasa-aineista, vahvaa ja sitkeää ja voidaan luokitella kovaksi (kohtalaisen kovaa).
Oman leikkuulautani halusin mahdollisimman vaaleaksi, joten luontevaksi vaihtoehdoksi myös tästä syystä koivua pidin oivallisena vaihtoehtona. Koivu on väriltään vaalean kellertävästä-vaalean rusehtavan punertavaan. Ja näin se ajatus lähti rullaamaan päässä omasta, ihka ensimmäisestä itse tekemästä, koivusta valmistetusta leikkuulaudasta!

Mutta mitä vielä?
Eihän se ollutkaan vain koivulankku, pientä höyläystä ja hiomista, öljyä pintaan ja valmis! Meillepä kerrottiin, että puu elää vielä "kuolemansa" jälkeenkin ja siinä otetaan sitten huomioon vielä yhtä ja toista..johan menee hankalaksi!

Pitää olla siis, jonkinlainen käsitys puun kosteuskäyttäytymisestä, jotta tiedetään millaisia puurakenteiden tulee olla. Pienen muistisäännön siis opettelin, jospa siitä olisi tulevaisuudessakin hyötyä.
Alle 30% ilmankosteudessa puu kuivuu eli kutistuu ja kastuessaan / kostuessaan "kasvaa" eli turpoaa.
Ja koska nythän oli tarkoitus tehdä liimapuulevyä, käytiin läpi myös liimauksessa huomioitavia asioita puunvuosirenkaista (sydänpuista) mutta niistä tuonnempana.

Puun kaatoon..
No, ei nyt ihan mutta varastolle mars!
Luonnostahan minäkin sen koivun olisin vielä tunnistanut mutta varastolla meinasi mennä sormi suuhun. Mistäs näistä lankuista ja laudan pätkistä nyt sitten sen oman tunnistaa? (Kadehdittavaa tuo opettajan tietämys noista eri puulajeista! Siinä tavoitetta itsellekin edes puolen verran!)
Varastolla kaapattiin omat pätkät valittua puuta kaappasahalla, josta sitten lähdettiin työstämään omia tuotoksia. Ja varastoltahan ei poistuta puutavaran kanssa ennen kuin puutavaran määrä on muutettu litroiksi. Kyllä litroiksi! Taas siis opittiin jotain uutta talon tavoista. Siinä tovin pähkäiltyämme saimme kuin saimmekin pienen matikkapähkinän purtuamme ja ulos varastonvartijan ohi pätkittyine puinemme..

Puun "kaappaus"

Tutustutaan koneisiin
Ja särmäsahalle (tämän työvaiheen olisi voinut tehdä myös halkaisuvannesahalla). Lankut vietiin siis särmäsahan läpi ja pian palikkaa alkoi olla aihiomitoissa 530x45x50.
Oikohöylässä oikaistiin pinnat, jotka tulevat olemaan liimapintoja. Tasohöylässä tietenkin tämän olisi voinut tehdä mutta nyt oli myös tarkoitus tutustua eri koneisiin ja työstötapoihin, joten harjoittelimme tässä kohdin oikohöyläyksen ennen tasohöylälle menoa.
Tasohöylällä lähdettiin hakemaan oikeaa mittaa, milli ja sivu kerrallaan.

Oikohöyläystä

Palapeliä palikoista
Yhdeksän palikkaa höylättynä ja valmiina liimaukseen mutta sitä ennen sydänpuut oli saatava osumaan niin, ettei levyssä tulisi tapahumaan vääntymistä myöhemmin.

Liimapuun tekeytymistä

Puusepänliiman kanssa AINA puristus noin 1/2-2 tuntia! Liimapuuta päästään työstämään vasta kun liima on täysin kuivunut.

Viimeistelyn vaiheet.. 

Leikkuulaudan lopullinen paksuus haettiin tasohöylässä. Laudan reunat pyöristettiin alajyrsinkoneella ja kulmat nauhahiomakoneella. Viimeinen silaus vielä koneellisesti hioen sekä öljyäminen Parafiiniöljyllä.

VALMIS!