Sisustusverhoilun näyttö 7.3.2016
Opiskelijan näytönpaikka, aina yhtä jännittävä tilanne! Tapahtui se sitten tutkintotilaisuudessa vieraan henkilön valvovan silmän alla tai näyttö tutun opettajan läsnäollessa, aina kuulee kuinka jotain jännittää ja pelottaa ja varmuudella kaikki menee ihan hutiin! Niin nytkin :)
Oma aamu alkoi fysiikan tentillä, mikä ei juurikaan nostattanut tunteita suuntaan tai toiseen (enkä todellakaan ole mikään fysiikan järjen jättiläinen!), ehkä johtui myös siitä että kyseiseen tenttiin oli tehty työtä eräskin tunti tai sitten olin vaan vielä nukuksissa aamutuimaan.
Noh oli miten oli iltapäivästä koittava ompeluvuoro puistatti, päässä humisi, kädet hikoili, teki mieli juosta karkuun! Lieneekö tähän syynä sitten niin virallisen protokollan mukaan kulkeva tilanne, sääntöjä ja kaavoja noudattaen!? Jollekin korkeammalle taholle kiitos siitä, että näyttöä valvoi hyvin rento tapaus ja tuttu porukka ympärillä (viisi kauhusta kankeana olevaa opiskelijaa, minä mukaan lukien! Tosi rentoa!)
Ensimmäinen porukka aloitti ompelulla kello 12 ja toinen porukka (missä myös minä) lähdettiin asentamaan verhotankoja (okei harjanvarsia) omiin mökkeihimme, jonne puupuolen reippahat pojat olivat käyneet "asentamassa" meille ikkunat (höh, siis pahvit). Eihän tässä vaiheessa enää voi jännittää!!!
Kirjallisten ohjeiden mukaan verhotangot asennettiin, eikä siinä sen kummempaa. Mittojen kanssa vaan tarkkana niin kuin muutenkin asennushommissa on tapana. Ja tätä piti jännittää niin pirskatisti?
Toisen ryhmän ompeluvuoro alkoi klo 14, ompelukoneiden ja kankaan arvonnalla! Nyt alkoi tuntumaan siltä, että puihin mennään ja kovaa. Arvata saattaa, että minun arpaonnella sain vanhan koneen, koneessa oli väärät langat ja alalankaa ei tietenkään ollut valmiiksi puolattuna oikeanlaiseen puolaan halutussa värissä!!! Minä ompelu ja ompelukone kammoinen ihminen selvisin tästä, joten näiden koettelemusten jälkeen en enää edes ymmärtänyt jännittää :D
Jälleen tarkkana ohjeiden ja määriteltyjen mittojen kanssa! Jos minun joku helpottava asia täytyy poimia tästä osiosta oli se, erittäin helppo kangas. Kangas oli mahdottoman helppo leikata lankasuoraan ja paksuutensa ansiosta helppo käsitellä.
Loppuun menekkilaskelma (ja siellä kämmäsin yhden osion, mikä kamalinta tajusin mokan seuraavana yönä)! Kaiken tämän piinan päätti seuraavalla viikolla opettajan kanssa käyty arviointikeskustelu ja miksi ihmeessä sitäkin taas piti jännittää? Kyllä ihminen on kummaakin kummempi otus!
Olkoon tämä pieni muistutus kaikille niille jännittäjille, jotka hetkellisesti meinaavat lähes tajuntansa menettää näytön kynnyksellä..ET OLE YKSIN! Ei se niin vakavaa ole, vakavissaan (mutta hymyssä suin) näyttöön mennään mutta kyllä niistä aina selviää, jos ei ensimmäisellä yrittämällä niin seuraavaan mennään virheistä oppineina :) Eikös juu?
P.S. Arvosanat jääköön arvoitukseksi ;)
 |
| Harjanvarsi pahvi-ikkunalla |
Toisen ryhmän ompeluvuoro alkoi klo 14, ompelukoneiden ja kankaan arvonnalla! Nyt alkoi tuntumaan siltä, että puihin mennään ja kovaa. Arvata saattaa, että minun arpaonnella sain vanhan koneen, koneessa oli väärät langat ja alalankaa ei tietenkään ollut valmiiksi puolattuna oikeanlaiseen puolaan halutussa värissä!!! Minä ompelu ja ompelukone kammoinen ihminen selvisin tästä, joten näiden koettelemusten jälkeen en enää edes ymmärtänyt jännittää :D
Jälleen tarkkana ohjeiden ja määriteltyjen mittojen kanssa! Jos minun joku helpottava asia täytyy poimia tästä osiosta oli se, erittäin helppo kangas. Kangas oli mahdottoman helppo leikata lankasuoraan ja paksuutensa ansiosta helppo käsitellä.
 |
| Kiva kevät kappa! |
Loppuun menekkilaskelma (ja siellä kämmäsin yhden osion, mikä kamalinta tajusin mokan seuraavana yönä)! Kaiken tämän piinan päätti seuraavalla viikolla opettajan kanssa käyty arviointikeskustelu ja miksi ihmeessä sitäkin taas piti jännittää? Kyllä ihminen on kummaakin kummempi otus!
Olkoon tämä pieni muistutus kaikille niille jännittäjille, jotka hetkellisesti meinaavat lähes tajuntansa menettää näytön kynnyksellä..ET OLE YKSIN! Ei se niin vakavaa ole, vakavissaan (mutta hymyssä suin) näyttöön mennään mutta kyllä niistä aina selviää, jos ei ensimmäisellä yrittämällä niin seuraavaan mennään virheistä oppineina :) Eikös juu?
P.S. Arvosanat jääköön arvoitukseksi ;)
