Työhuoneen stailaus

Kuusi henkisen perheen yksi makuuhuoneista, joka ei ole ollut varsinaisessa makuuhuone käytössä. Toiminut lähinnä; vieras- ja työ-/askarteluhuoneena. Muistuttanut kuitenkin jo pidemmän aikaa "varastolta" ja siksi siellä ei juurikaan viihdytä.

Huoneesssa on kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen on tarpeeton ja sen voi sulkea.

Pinnat huoneessa ovat siistit ja siksi niille ei tarvitse tehdä mitään radikaaleja operaatioita. Huoneesta pyritään tekemään viihtyisä ja toimiva stailauksella.

Työpiste pysyy samalla paikalla

Työpiste siistitty, laatikoihin ja kaappiin tehty inventaario,
tavaraa karsittu työpoydältä.

Tarpeettoman iso vuode kierrätetty toiseen huoneeseen

Vuode toimi pitkälti kaiken mahdollisen roinan säilytyspaikkana

Vuoteen tilalle tuotiin kolmen istuttava sohva ja nurkkauksesta
saatiin tila oleskelulle

Tarpeeton kulku suljettiin "kevyillä" ratkaisuilla

Sohvapöytä ja Ikean vanha tilanjakaja saivat jatkoaikaa
pintakäsittelyllä ja pienellä tuunaamisella.
Hyllyä yhden tason verran madallettu, sekä pyökinväri peitetty
valkoisella petsillä

Kulku keittiön puoleisesta ovesta..

TOP..pia Taidemuseolla

10.8.- 9.9.2016
Työssäoppiminen, Lahden Taidemuseolla
vastaavana opettajana Carita Kaalikoski,
Gary Wornellin kuratoima näyttely

NEPALIN AARRE-

Treasure of Nepal

näyttelyn rakentamista


"Pöytäryhmä" (Sofia, Kirsi, Henna, Tiia ja Meeri) aloitti alkajaisiksi näyttelypöytien visioinnin, suunnittelun, idean esittämisen..
Haettiin siis jotain kulunutta, rustiikkista, ehkä vähän jopa "likaista" pintaa, siinäpä oikeastaan kaikki tehtävän annosta. Tarkoista mitoista ei ollut tässä vaiheessa juurikaan tietoa, jotain näyttelyesineitä siihen oli tulossa, jotain painavaa patsasta, jotain ja jotain, eli aika tyhjästä lähdettiin.
Alkuun tutustuttiin ylipäätänsä Nepalilaiseen käsityöhön ja sen tekemiseen. Surffailtiin netissä, etsittiin kirjoista tietoa, googletettiin kuvia Nepalilaisista työpajoista, oltiin ihan pihalla!
Tiedon etsintä työn jälkeen, lähdettiin suunnittelemaan mistä materiaalista lähdetään tekemään pöytiä. Lopulta konkreettisesti lähdettiin kiertelemään ja etsimään mahdollisia pöytämateriaaleja. Ensimmäiseen palaveriin oli saatava jo jonkinlaista suunnitelmaa aikaiseksi tai mieluusti muutama vaihtoehto.

Monien vaiheiden jälkeen, päädyttiin roskalavoille.. :) Kyhättiin Taidemuseolta löytyneiden metallikehikoiden ympärille lautaverhous ja lähdettiin palaveeraamaan, josko tässä ideaa pöydänjaloiksi!?
Eräänä tiistai aamuna, viisi sisustusrakentaja opiskelijaa taivalsivat läpi Lahden keskustan, mukanaan läjä roskalaudoista kasattuja verhoilulevyjä, ei niin luottavaisin mielin mutta pieni toivonkipinä sisällä säihkyen, kohti ensimmäistä palaveria.

Koululla kasattua prototyyppiä.
Ongelmaksi muodostui, tarpeeksi
kulahtaneen laudan löytäminen.

Ideamme meni läpi, että suhahti. Tosin voihan olla niinkin, että ryhmämme "boss" sai puhuttua palaverissa Garyn ympäri ;) niin tai näin, tästä jatkettiin..
Jos yhteen mallikappaleeseen oli vaikea löytää tarpeeksi vanhan näköistä lautaa oli sitä vielä vaikeampi löytää kun levyjä tuli valmistaa viisitoista kappaletta lisää ja ensimäiseenkin materiaalin haaliminen ei ollut helppoa. Ehkäpä siis hankalin vaihe oli materiaalin löytyminen. Mielikuvituksella ja luovuudella ei ollut rajaa tässä vaiheessa! Mutta jos meillä oli välistä hervottoman hauskaa oli muutamalla koulun opettajallakin hymy herkässä kun sorkkaraudalla pistettiin kuormalavoja päreiksi, moukaroitiin laudanpätkiä klommoille ja tuskailtiin liian hyvän lautatavaran paljoutta!

Ennen pintakäsittelyä

Toisen roska, on toisen aarre!

Lautoja käsiteltiin vielä
sieltä täältä, lähinnä eri sävyjen
aikaan saamiseksi.

Jotain tälaista
(kuvassa yksi "jalka" valmiina, vanerilevy sai myöhemmin
ruskean maalipinnan)

Väriä!
Pöytäprojektin jälkeen mekin päästiin enemmissä määrin työskentelemään itse pääkallopaikalla, Taidemuseolla! Tähän saakka pöytäporukka työskenteli pitkälti koululla, Vipusenkadulla.

Värien etsintää..

Maali piti saada näyttämään seinällä elävältä. Yhtään suoraa telanvetoa ei saanut olla näkyvissä. Kaikkea mahdollista kikkaa kokeiltiin, lopulta maalipinnat pyyhittiin sienillä ja räteillä, jolla saatiin paras tulos aikaiseksi (maalipesu).

Jotkut pitkät onnistui pyyhkimään
seinää pitkän varren ja telan ympärille
kiedotun rätin avulla

En itse lukeutunut näihin pitkiin, joten
muutama askel tuli näiden maalaus päivien aikana
kavuttua tellimillä. ;)

Tältä se näytti maalaamisen jälkeen

Tältä sen tulisi lopulta näyttää

Viime keväisen työmaa ruokailun ja alkusyksyn kouluruokailun
(evakko ruokailua kertakäyttöastioista) jälkeen
Felmannian ruoka..PARASTA!

Sabluunoiden tekoa,
alkuvaiheessa.

Sabluunoiden tekoa,
leikkaus vaiheessa.

Tekstien värikokeiluja.

Sabluunan paikan mittailua ohjeiden mukaan,
pää pilvissä, eikä yhtään jalat tukevasti maanpinnalla.

Sinne ne asettui, noin viiden metrin korkeuksiin.

Välistä työt keskeytettiin..
toisinaan väärän värin vuoksi, välillä kuraattorin
oli tarkistettava tekstin oikeellisuus..

Viimeistä viedään!
Ja ote hommaan alkoi olla hallinnassa ja työ nopeutui
huimasti!
Olisiko tässä nyt..TEKEMÄLLÄ OPPII!

Tauonpaikka ja aamukahvia, maalin kuivumista odotellessa

Viimeiset kuvat yläilmoista, ennen laskeutumista maanpinnalle!
Vasemmalla, keltaisen seinän edessä kuivumassa näyttelypöytien
pöytälevyt (joista aiemmin)
Vihreän seinän edessä kuivumassa ison näyttelysalin
näyttelytasoja
Keskellä, värikkäät levyt ovat osia paperiseinistä.
 Paperit, Nepalista tulleita käsin tehtyjä papereita.

Tässä vaiheessa oli minun aika kiittää Taidemuseon porukkaa!

Onni oli tämä prokkis, että sattui juuri tähän saumaan kun oli työssäoppiminen! Tuskinpa olisin muuten päässyt kurkistamaan kulissien taakse, mitä kaikkea tapahtuukaan näinkin mittavan näyttelyn rakentamisen ympärillä. Tässä vain hyvin, hyvin pieni osa siitä kaikesta..

Nepalin Aarre, näyttely vielä nähtävissä 29.1.2017 saakka
Lahden Taidemuseossa ;)

Laminaattia lattiaan

Sisärakennustyöt, lattia
Opettaja: Markku Eertola

Laminaattia suoraan laatan päälle.
Vanha lattiapäällyste voidaan jättää alle, jos
se on hyväkuntoinen. Mahdollinen kokolattiamatto
on kuitenkin poistettava.

Laminaattilaudat liitetään lukkoponteilla, joten liimausta ei tarvita. Josko sitä kuitenkin vielä myös käytetään joissain tapauksissa.
Betonialustan kosteuden tulee olla alle 3 p-% tai suhteellisen kosteuden alle 85 %
Suhteellinen kosteus huoneilmassa asennuksen aikana on oltava 40-60 % ja huoneen lämpötilan 18-24 astetta.

Laminaattipaketit tuodaan asennattavaan tilaan pari vuorokautta etukäteen, paketteja ei vielä avata. Saumat asennetaan mieluusti pitkät saumat luonnonvalon suuntaisesti. Seinien viereen huomioidaan mittaus vaiheessa jätettäväksi laminaatille liikkumavaraa 8-10mm. Mm. karmien, kynnysten ja putkien ympärille on jätettävä tämä sama rako. Jos lattialeveys on yli 8 metriä tai tila on moniuotoinen, tulee jättää liikuntasauma samoin jos lattia liittyy toiseen lattiaan.

Askeläänieriste asennettu laatan ja laminaatin väliin.

Lautojen latominen aloitetaan huoneen vasemmasta nurkasta. Jos ensimmäistä lautariviä ei tarvitse kaventaa tai sovittaa muutoin, on urospontti hyvä sahata pois liikkumatilan saamiseksi. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että viimeisen laudan pituudeksi jää yli 300mm. Jos lauta on jäämässä lyhyemmäksi, lyhennetään ensimmäistä lautaa tarvittava määrä. Seuraava rivi aloitetaan edellisen rivin viimeisestä jäljelle jääneestä palasta.
Kun pari ensimmäistä riviä on asennettu, voidaan laittaa asennuskiilat seinien viereen liikkumavaroja varten. Kaksi lautariviä pysyy paremmin suorassa kuin yksi, siitä syystä kiilat kannatta laittaa vasta tässä vaiheessa.

Pieni tilaihme :D

Laminaatin asentaminen viistoon.
Laminaatin leikkaaminen laminaattileikkurilla on pölytöntä.

Liikkumavarat

Asentaminen tapahtuu kuten suoraan asennettaessa.
Laminaattilaudan päät leikataan seinän suuntaisesti.

Laattaa, Laattaa

Sisärakennustyöt, seinälaatoitus
Opettaja: Petri Vannula

Siihen tulisi "suunnitella", jonkinlaiset
keittiön ääriviivat

tällä mennään

Tässä laatat kiinnitetään seinään laattalaastilla. Seinälaatat voidaan kiinnittää myös laattaiimalla, lattiat lähes aina laastilla.
Laastin annetaan levähtää noin kymmenen minuuttia, jotta sen liima-aineet liukenevat kunnolla. Tämän jälkeen laastia sekoitetaan vielä kerran.

Sekoitusvispilä, joka pyörittää massaa astian
pohjan suuntaisesti.

Laastia on levitetty seinälle ensin tasainen kerros laastikamman sileällä puolella, alhaalta ylöspäin. (Laastia levitetään vain sellaiselle alueelle, jonka ehtii laatoittaa noin 15 minuutin kuluessa.) Tämän jälkeen kammattu auki laastikamman hammastetulla reunalla. Harjanteiden tulee olla täysiä ja ehjiä, tällöin laastia on sopiva määrä. Kerroksen paksuutta voi säädellä kamman asennolla.

Laasti on kammattu auki.
Laatan yläreunassa näkyy
3mm saumanaru.

Laatta asetetaan niin, että saumanaru jää
alemman ja sen yläpuolelle tulevan  laatan
väliin. Näin naru määrää vaakasauman
korkeuden.
Saumanaru poistetaan seuraavana päivänä.

Vesijäähdytteinen timanttisaha.

Saumaaminen 

Saumojen urittaminen sähköjohdon avulla.

Huolehdi, että sauma-aine ei pääse kuivumaan
laattapintaan. Kuivuessaan se on huomattavasti
vaikeampi pestä pois.

Pesemiseen riittää vesi ja pehmeä sieni.

Laattojen riiputtaminen (esim hellantausta)
Seinälaasti on levitetty kuten edellä ja laatat nostettu seinälle,
saumanarun paksuutta hyväksikäyttäen. Kuivumisen ajaksi
laatat on kiinnitetty maalarinteipin avulla.
Huom! yllä olevat laatat ovat jo kiinnittyneet tukevasti!

Harjoitus laatoituksessa käytetty eri seinillä
erivärisiä saumauslaasteja

Silikonilla saumaaminen. Silikoniputkilon suuttimen reiän on oltava hieman kapeampi kuin sauman leveys on. Massaa puristetaan saumaan tasaisella liikkeellä. Silikonipötkylän tulee ylettyä vähintään 3mm saumattaviin laattoihin. Sumuta vesi-tiskiaine liuosta sauman ja sen ympäristön päälle ja tasoita sauma, puutikulla, saumaamiseen tarkoitetulla kumilastalla tai sormenpäällä.

Nurkat, ylä- ja alareunat viimeistelty silikonilla.

Ja niin kuin yleensä nämä harjoitustyöt
päättyvät purkuun, oli tämänkin laattaseinän
tuomio..purku!
Mutta kyllä se ensin hyväksyttiin :)