ja ohjaajan puikkoihin hyppäsi Mika Remes
Osa ryhmästämme aloitteli yhteisiäopintoja (YTO-aineita) ja osa siirtyi toisenvuosiluokan ryhmän mukana opiskelemaan ammattiaineita, joten tässä kohden myös verhoilu opettaja vaihtui.
Tällä kurssilla:
- valmistetaan sisustustyynyjä sekä
- verhot,
- tilanjakaja tiimityönä (johon kuuluu suunnittelu, toteutus ja asennus)
- opetellaan verhotangon asennus ( harjoittelut Asikkalan toimipisteessä)
- tutustutaan erilaisiin verhoihin, niiden ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin (kirjallinen työ ja esitelmä)
Ensimmäisenä työnä oli valmistaa tyynyliina. Ohjeilla: koristetyyny, ideoi itse, ehdoton minimi koko 40x40. Okei!? Kaipa tästäkin taas selvitään..näillä ohjeilla. En ole kyllä koskaan tehnyt tyynyliinaa mutta kerta se on ensimmäinenkin. Lähdin siis ideoimaan tyynyliinan suhteellisen helpon kautta, päätyen tyynyliina malliin. Kankaat tuli tähän työhön koulun puolelta. (Tyynyjen olisi tarkoitus joskus koristaa Asikkalan toimipisteen saunarakennuksen tiloja.)
Suunnittelin tyynyliinan 60cmx50cm kokoiselle tyynylle. Muistelin edellisiltä ompeluharjoitus tunneilta oppimat pienet muistisäännöt, kuten saumavarojen huomioimiset, kankaan leikkaaminen lankasuoraan, mahdollisten kuvioiden kohdistamiset jne.
Tähän saakka homma tuntuu edistyvän. Ompelukoneille meneminen jostain syystä jälleen alkaa jännittämään, ei niinkään saumurin kanssa toimiminen enää, ellei se himpura päätä katkoa lankoja! Eli jännitysmomentit nousujohdanteisia. Enkö minä sittenkään selviä tästä ompelukonekammosta koskaan?
Ei mikään paha rasti sittenkään! Koneet totteli kuten halusin ja jännityksen tärinästä huolimatta saumoistakin tuli suorat.
Tuntien alussa oli aivan varmasti puhetta vain tyynyliinoista mutta nyt niihin piti tehdä vielä sopivat tyynytkin. Ei muuta kuin lakanakankaasta tekemään sisätyynypussukkaa, joka täytettiin nypityllä vanulla täyttöaukosta ja ommeltiin lopuksi kiinni.
Suunnittelin tyynyliinan 60cmx50cm kokoiselle tyynylle. Muistelin edellisiltä ompeluharjoitus tunneilta oppimat pienet muistisäännöt, kuten saumavarojen huomioimiset, kankaan leikkaaminen lankasuoraan, mahdollisten kuvioiden kohdistamiset jne.
Tähän saakka homma tuntuu edistyvän. Ompelukoneille meneminen jostain syystä jälleen alkaa jännittämään, ei niinkään saumurin kanssa toimiminen enää, ellei se himpura päätä katkoa lankoja! Eli jännitysmomentit nousujohdanteisia. Enkö minä sittenkään selviä tästä ompelukonekammosta koskaan?
![]() |
Hyvin simppelillä kaavalla |
Ei mikään paha rasti sittenkään! Koneet totteli kuten halusin ja jännityksen tärinästä huolimatta saumoistakin tuli suorat.
Tuntien alussa oli aivan varmasti puhetta vain tyynyliinoista mutta nyt niihin piti tehdä vielä sopivat tyynytkin. Ei muuta kuin lakanakankaasta tekemään sisätyynypussukkaa, joka täytettiin nypityllä vanulla täyttöaukosta ja ommeltiin lopuksi kiinni.
Olen tehnyt elämäni ensimmäisen tyynyn!
![]() |
Ihan oma tekemä |
![]() |
Muutamat näppärät teki useampiakin |
Ihka oikeasti, olin todella tyytyväinen saavutukseeni (joistain tämä voi kuulostaa hullulta) mutta jälleen sain ompelukoneen kanssa yhteistyössä jotain aikaiseksi. Päivän päätyttyä orastava päänsärkykään ei enää häirinnyt, sillä sisukkuus ja opettajan positiivinen palaute antoi uutta potkua eteenpäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti